Löysin
Otavan kaikki tähdet.
Pakkanen
paisui minussa
ja heitti helmiä silmiini.
Oli elämäni toinen hetki.
Kannoin
karitsan soppeeni.
Pyyhin siitä pois
toisen maailman jäljet.
Lämpöni voimisti sitä
ja se aukaisi silmänsä.
Kuu laimistui ja katosi.
Kari A. Nurmela
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti